Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät (LASERI) -tutkimus on pitkäaikainen seurantatutkimus, jossa selvitetään sairauksien syntyyn vaikuttavia tekijöitä yksilön koko elinkaaren aikana. LASERI-tutkimuksen päätavoitteena on tutkia lapsuuden elintapojen, biologisten ja psykologisten riskitekijöiden sekä perimän merkitystä sairastumisriskiin aikuisena. LASERI-tutkimus alkoi vuonna 1980, jolloin 3 596 lasta ja nuorta osallistui ensimmäiseen suureen kenttätutkimukseen. Tämän jälkeen tutkimushenkilöitä on seurattu useissa kenttätutkimuksissa, joista viimeisin toteutettiin vuosina 2018-2020.

Viimeisimmän kenttätutkimuksen yhteydessä LASERI laajentui kolme sukupolvea kattavaksi tutkimukseksi, kun siihen osallistui alkuperäisten tutkittavien lisäksi myös heidän vanhempansa ja lapsensa. Kaikkiaan tähän tutkimukseen tuli mukaan 7 345 henkilöä – 2 128 alkuperäistä tutkittavaa sekä 2 460 heidän vanhempaansa ja 2 757 lastaan. Kerätyn tiedon avulla on tarkoitus selvittää, onko vanhempien tai isovanhempien altistuminen riskitekijöille, kuten tupakansavulle, ympäristömyrkyille ja psykososiaaliselle stressille, yhteydessä jälkeläisten sydän- ja verisuonisairauksien riskiin, kognitiivisiin toimintoihin sekä psykologiseen hyvinvointiin.

LASERI-tutkimuksessa kerätyn tiedon avulla selvitetään sairauksien syitä, kehitetään menetelmiä sairauksien ehkäisyyn ja toteamiseen sekä tutkitaan ihmisen fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen terveyteen liittyviä tekijöitä. Yksi tärkeimmistä LASERI-tutkimuksen löydöksistä on, että lapsuus- ja nuoruusiän riskitekijöillä, kuten kohonneella seerumin kolesterolipitoisuudella ja verenpaineella, lihavuudella sekä tupakoinnilla, on tärkeä merkitys valtimokovettumataudin varhaismuutosten synnyssä. Tämän tutkimustuloksen seurauksena viime aikoina onkin alettu painottaa lapsuusiän elintapojen merkitystä sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisyssä.

Näin tutkimus on edennyt >